En tiedä ketä huudan,
Jumalaa vai Kuolemaa.
En tiedä mitä huudan,
taivasta vai tuonelaa.
Ja siltikin huudan,
huudan niin kauan kuin ääneni kantaa,
ja äänettäkin huudan.
Mutta huudanko
iloa vaiko surua,
kohtaloa tai sattumaa,
lamaannuttavaa pelkoa vai huumaavaa rakkautta?
Huudan ehkä kaikkea,
sekä Jumalaa että Kuolemaa,
iloa ja tuonelaa,
surua ja sattumaa,
pelkoa ja kohtaloa
sekä
taivasta ja rakkautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti