En sua täällä nää

Kun vuodenvaihteeseen
on kakstoista päivää
kyyneleet tuntuu
silmien takana
niin raskaina
niin ikävinä
ettei se auta
etten sua täällä nää.

Kynnet vaihtaa väriä

Kun kynnet vaihtaa väriä
ilman varoitusta näyttää toiselta.
Turkoosin hihan vieressä vaaleanpunaiset,
kauniin liilan ametistin kanssa hennonvioletit.

Millimetri-kilometri

Istun hiljaa
varmaan jossain pienessä nurkassa,
kun sekä itku että nauru
ovat millimetrien-kilometrien päässä.

Yön kyyneleet

Yön kyyneleet

Uuteen aamuun

Lasista heijastuu.

Taustana taivas

Kauniin vaaleissa sävyissä.

Katselen sua täältä

Istuudun takariviin.
Taakse, taakse, taakse.
Olen tosi lyhyt
(vain sataviisviis)
joten takarivi
ei ehkä oo mun paikka.
Ainoa hyvä juttu on se,
että nään kaikki.
Aika viilettää ohi,
katselen sua täältä takaa.

Omana itsenäni

En tiedä
kuinka saisin huomiosi.
Auttaisiko,
jos en olisi niin hemmetin ujo,
jos uskaltaisin hymyillä?
Jos vaan tekisin
enkä aina vain epäilisi?
Pitäisikö vaan olla omana itsenäni?

Vain tämä on totta

Uskallanko
(en)
Hymyilenkö hänelle
(en todellakaan)
Pokkani kohta pettää
(ehei)
Olen heikko, syntynyt vain epäonnistumaan
(juu ei lainkaan).
Kaikki mitä olen oppinut on itseni vähätteleminen
(vain tämä on totta).

Kukaan minua saa

Yksi
kaksi
kolme.
Voin laskea heidät tässä huoneessa,
vaikka kelloni viisareista,
vaikka hiuksissani olevista pinneistä.
Luulen tulevani hulluksi,
jos en, niin ainakin pyörtyväni,
hajoavani niin pieniksi siruiksi,
ettei lopulta kukaan minua saa.

Olenko hereillä?

Kiire,
ei ikinä aikaa,
herätään,
sumussa päivän läpi.
En tiedä olenko hereillä.

Kyynelten läpi

Tämä päivä

On ollut millimetrien päässä kyynelistä.

Ranskantunnilla

Havaitsin vain oman surkeuteni.

Mutta silti on olemassa ihmisiä,

Jotka saavat minut hymyilemään

Jopa kyynelteni läpi.

Onko?

Onko siinä yhtään järkeä

Jos ei oo muuta

Kun pakkomielle tärkeään?

Onko siinä mitään logiikkaa

Kun koitetaan

Vaan olla jotain toisia?

Sumusydämet

Ehkä tällä hetkellä

Joku jossakin

Piirtää sumuun sydämiä.

Peili

Järven pinta

Kuin

Peili.

Kyyneleni ovat estämättömiä,

Mutta

Eivät pelokkaita,

Ei,

Eivät surullisia.

En itke,

En ikävästä,

Vaan onnesta,

Saadessani sinua

Ikävöidä.

Yksitoista päivää, kuusitoista vuotta

Lasken päiviä,
odotan,
odotan,
enää niin ja niin monta jäljellä.
Yksitoista päivää ja
kuusitoista vuotta.

Tilhet

Marraskuu on jo puolessavälissä,
lumesta ei ole aavisustakaan
(sitä en kyllä haluaisikaan).
Pihlajanmarjoja vielä pihlajissa,
tilhet ovat lakanneet jo juhlimasta.

Muistoni

Muistoni ovat
ennemminkin tunteita,
eivät muistikuvia.
En muista
miltä näytin,
miltä näytit,
kun ensimmäistä kertaa
toisemme näimme.
Muistan vaan ihanan ihastuksen.
Muistoni ovat sokeita.

Sillä sinut saisin

Sanoisin, etten osaa ranskaa,
jos sillä minua auttaisit.
Kertoisin, etten ymmärrä matikkaa,
jos siten minuun tutustuisit.
Istuisin viereesi bussissa,
jos voisin vain sanoa kaiken.
Levittäisin eteesi koko sydämmeni,
jos vain sillä sinut saisin.

Fyysistä kipua

Oikeasti, onko kipusi

aina fyysistä,

vai voisitko

puolestani

                 kanssani

                                takiani

                                            kärsiä?

Haluaisin

Haluaisin heittää sinuun katseita

jotka kertovat enemmän kuin sanat.

Haluaisin lähettää lentosuukkoja

jotka voivat rakkaudesta sairastuttaa.

Haluaisin päätäni olkapäähäsi nojata

ja ihan vaan lähellä olla.

Kaikkea voi kyllä toivoa,

aina ei saada.

Jos olisin rohkeampi

ei enää tarvitsisi unelmoida.

Pienet sanat

Kunpa

            pienet

                       yksinkertaiset

                                               sanat

eivät olisi jääneet sanomatta.

Kaikki mitä halusin

Olinko liian jännittynyt,
pystyitkö aistimaan,
kuinka sekaisin olin?
Kaikki mitä halusin
oli pääsi vasten olkapäätäni.
Niin ei koskaan käynyt.

Anteeksi

Voisin pyytää anteeksi
itseäni,
kyyneleitäni,
vihaani
ja rakkauttani.
Mutta en minä,
etkä sinä,
ei kukaan siitä mitään
loppujenlopuksi hyötyisi.

Lainaisin laulun sanoja

Jos en omaa runoa kirjoittaisi
lainaisin taas laulun sanoja:
"vaikeaa selittää ja ymmärtää
miten toisesta aina jälki jää
mene vaan",
sillä ehkä joku on jo saman kokenut.

Tainnuttavan ihana

Ehkä en kärsisi
rakkaudesta,
sinusta
jos et olisi
niin tainnuttavan ihana.

Viimeisen kerran

Ehkä silloin,
kun viimeisen kerran romahdan,
huomaat
miksi
           olen
                    aina
                              itkenyt.

Uskot - uskotko?

Jos uskot ihmeisiin
mihin oikein uskot?
Jos väität aina vastaan,
mutta yksinäisyydessäsi
kuitenkin hyväksyt kaiken?
Jos uskot samaan,
mihin kaikki muutkin,
sanoisin sinun olevan kristitty.
Jos uskot siihen,
mihin minä uskon,
uskot itseesi.

אני אוהב אותך

Ymmärtäisitkö,
ilman sanakirjoja tai kääntäjiä?
Voin antaa sinulle vinkin:
se on täyttä hepreaa,
muttei toivottavasti meille.

Haavat

Ehkä sitä joskus unohtaa,
Ne säröt,
Ne haavat.
Ei vielä, ei ehkä koskaan.
Jos sä vaan voisit,
Korjaisitko mut?

Whooops...

Hups, nyt kävikin niin että viikon biisit tais ruveta kaiken kiireen keskellä liian vaativiksi joten niille tuli loppu...mutta musiikkia koitan tänne postailla aina kun vaan satun koneelle ja sopivalle fiilikselle. Joten tästä sitten jatketaan:

Taylor Swift - Superstar

Taylor Swift - Sparks Fly

Muuta ei voi sanoa: viikon fiilisbiisipari!

Syysaurinko

Syysaurinko

Aamulla kultaa taivaan

Punaisella kullallaan

Päivällä vain

Pieni pallo valkokultaa.

Ennen

Ennen oli

Haaveita ja unelmia

Nyt jäljellä on

Vain ikävä, pieni murunen

Toivoa.

Auringonsäteitä ja onnenhiukkasia

Aamulla herää päivään,

Täytetty kauniilla naurulla

Ja hymyillä ja auringonsäteillä.

Illalla nukahtaa yöhön,

Kaikken unohdetun kyynelsilminä,

Rakkaan kasvot mielessä ja

Onnenhiukkasia vaan ilmassa.

Hetkessä

Pienessä hetkessä sen ymmärtää:

Elämä on elämistä varten.

Salaisuuksia

Lukittujen ovien takana

On monilla

Monia salaisuuksia.

Muut ei niistä tiedä,

Sillä lukot,

Aina vailla avaimia.

Olen kaiketi erilainen

Kun teen sen

Mitä muut ei.

Sumuaamut

Kylminä aamuina

Kun taivas täyttyy sumusta,

Ei ajatuksetkaan

Pysy kasassa.

Unohtamalla

Jos vaan

Mielikuvitusta

On tarpeeksi

Aamustakin

Saa illan.

Unohtamalla totuuden.

Maybe I'm the one

Maybe I'm the one

Who's crying in the dark

For all those

Who've broke my heart.

Ruusun terälehtiä

Sateen jäljiltä maasta

Löytyy ruusun terälehtiä.

Kauniita ja ehjiä

Kyyneleiden peittämiä.

Sellainen minäkin olen:

Ruusun terälehti.

Lähiristeys

Jossain varmaan

Tää kaupunki

On elossa.

Muttei ainakaan täällä,

Mun lähiristeyksessä,

Näin aamulla

Vain bussit ja

Ehkä joku töihin lähtijä

Täällä liikkuu.

Viikon biisi 36/2014

Hei vaan, ja anteeksi viikon biisin myöhästymisestä! Tässä se nyt on:

Jenni Vartiainen - Selvästi päihtynyt

En ehdi (enkä kyllä oikeastaan osaakkaan) kuvailla viime viikkoa oikein muuten kuin noilla kertosäkeen sanoilla: Vain sinusta oon
                                  Selvästi päihtynyt.

Se aika kun

Syksy

Se aika kun

Aamut on

Punaista ja kultaa

Hennonharmaan

Sumun seassa.

Niin vaikeaa

Mikä siinä on,

Kun ihastuu oikeesti

Ensisilmäyksellä?

Kun pojissa viehättää

Vaaleansiniset silmät

Ja vaalea tukka?

Tai sitten ruskeat silmät

Sekä hiukset?

Vihreät silmät on

Ihan okei

Ja silmälasit

Vaan plussaa.

Vaan en tiedä miks...

Englanniks sanoisin,

                                I love you.

Saksaks myös osaisin,

                               Ich liebe dich.

Ranskakin menettelee,

                              Je t'aime.

Mutten oikeasti tiedä

Miten sen suomeksi selittäisin.

Koska sanat

                   Minä rakastan sinua

Ovat liian kankeita.

Ja kielillä sen

Jos kertoisin,

Vaikuttaisin vain liian fiiniltä.

Riittäisköhän vaan

Lappu sun kaappiin

Johon olisin

Piirtänyt ainoastaan sydämen?

Metrossa

Istun metrossa

Täynnä ihmisiä,

Taisin viedä viimeisen vapaan paikan.

Matkaakin on

Vaan Kontulasta

Kulosaareen.

Kuulokkeissa laulaa

Jenni Vartiainen

"Sinusta vaan

Oon selvästi päihtynyt".

Mietin vaan et miks

Sua rakastan kun

Ei siinä alun alkaenkaan

Ollut mitään järkeä.

Enää yks pysäkki,

Se jolla sä tuut metroon,

Herttoniemi,

Vaikka tiedänkin

Että tuut vasta seuraavalla metrolla.

Kulosaaressa kuitenkin

Jään metrosta

Ihan ensimmäisten

Joukossa.

Sehän on vaan

Koulu johon oon

Menossa.

Edelleen

Näin sut tänään kirkossa.
Meidän välis oli
Vain yks penkki
Ja sillä yks ihminen.

Rakastan sua edelleen.
Tiedän että tiedät,
Mutten tiedä haluatko enää kuulla.

Viikon biisi 35/2014

Juha Tapio - Väsyneet maan (lyrics)

Tällä kertaa viikon biisi on suomenkielinen, ja aika hyvin fiiliksiä heijasteleva.
Viikko on ollut aika väsyttävä/uuvuttava ja olokin on ollut paikotellen hieman kipeä. Kirkollakin on aikaa ihan mukavasti tullut vietettyä, isoskoulutuksessa kun olen ja viime kesän ripariryhmallä on ollut tapaamisia. Joten kuvaavampaa biisiä tälle viikolle tuskin löytyy...

Aarrepuistossa

Jos me
Oltais nyt ulkona,
Istuttais melkein pimeässä
Kylmässä alkusyksyssä.

Haluisin et olisit täällä,
Ehkä niinkin lähellä
Kuin Aarrepuistossa.
Vain viiden minuutin matka
Mutta sekin tuntuu nyt ikuisuudelta.

Kaikki Kaikessa

Hei, kuuletko sä

Ääneni mun?

Hei, näetkö sä

Silmäni mun?

Ääneni vapisee,

Silmäni kyyneltyvät.

Etkö sä ymmärrä

Elämää tätä?

Maailmani huojuu ja

Ymmärrys katoaa.

Olet mulle kaikki kaikessa.

Hei, kuuletko sä

Ääneni mun?

Hei, näetkö sä

Silmäni mun?

Ääneni vapisee,

Silmäni kyyneltyvät.

Miten sä voisit ees ymmärtää?

Etkö sä vois ees yrittää?

Mun puolesta?

Mun puolesta..?

Maailmani huojuu ja

Ymmärrys katoaa.

Olet mulle kaikki kaikessa.

Hei, kuuletko sä

Ääneni mun?

Hei, näetkö sä

Silmäni mun?

Ääneni vapisee,

Silmäni kyyneltyvät.

Maailmani huojuu ja

Ymmärrys katoaa.

Olet mulle kaikki kaikessa.

Olet mulle kaikki kaikessa...

Viikon biisi 34/2014

Taylor Swift - A Place In This World

JA

Taylor Swift - Change

Okei. Tässä on viikon 34 biisit, sillä mikään tietämäni yksittäinen biisi ei olisi voinut kuvata mennyttä viikkoa niin hyvin kuin nämä kaksi.
Sitten erittelyyn:

• A Place In This World kertoo aika hyvin siitä, millainen oloni on koulussa, uusien ihmisten seurassa. En ole varma, keihin pystyisin ja uskaltaisin luottaa, ja keihin en.
• Change kuvaa hyvin muutosta, johon olen joutunut. On uusia ihmisiä ja kavereita, mutta myös muutama tuttu heppu.
• Vaikka olo on välillä epävarma ja saattaa ihmetellä, mihin sitä nyt onkaan jouduttu, silti muutos on pohjimmiltaan hyvä. Kun ympäristö muuttuu, saattaa itsekkin muuttua parempaan suuntaan.

Elämä

Ruskeatukkainen tyttö

Toivoisi olevansa punapää.

Haaleansiniset silmät

Haluaisivat vaihtaa väriä.

Viisitoista vuotta

Olisipa jo kuusitoista.

Tämä pieni elämä

Onnen ja ilon täyttämä.

Vihreää ja ruskeaa

Silmäsi ovat kauniit,

Vihreät

Ja ehkä hieman ruskeat.

Niihin katoan,

Hukun ja

Paloiks hajoan.

Valoa keskellä kauhua

Sade ja salamat,

Kylmää, märkää.

Valoa keskellä kauhua.

Ehkä jokin pelossa

Kertoo meidän mielistä.

Viikon biisi 33/2014

Taylor Swift - Enchanted (lyrics)

Elikkäs tässä ensimmäinen viikon biisi! Tänään jätän enemmät analysoinnit väliin, mutta biisi kuvaa hyvin ensimmäisen lukioviikkoni tunnelmia. Oli upeaa tavata uusia ihmisiä ja tutustua heihin!

Tällä kertaa en kirjoita enempää, mutta mikäli ketään kiinnostaa miksi näin on, syy löytyy Helsinki-Malmin lentokentällä järjestetystä Finland International Air Show:sta, jossa vietin lähes koko päivän perheeni kanssa.

Itsemme kadottaneet

Kesäyö.
Auringonlasku,
Täynnä punaista ja keltaista.
Kesäyö.
On hetki,
Täynnä kysymyksiä ja vastauksia.

Kesäyönä
Me itsemme kadottaneet
Toisemme löydetään
Keskeltä kylmää vettä,
Keskeltä jäistä taivasta,
Keskeltä auringon kultaa.
Eikä enää ikinä irti päästetä.

Miksi juuri musiikkia ja runoja?

Mitä?
Tiedossa on siis runo- ja musiikkiblogi, ja pyrin kirjoittelemaan mahdollisimman usein. Aikeena olisi saada vähintäänkin kerran viikossa, sunnuntaina, kirjoteltua ja linkattua tänne viikon biisi, eli näissä merkeissä kirjoittelu jatkuu siis huomenna.

Mikä?
Viikon biisi on lähinnä kuluneen viikon fiiliksiä parhaiten kuvaava kappale. Kappale voi olla minkä kielinen tahansa, luultavimmin joko suomeksi tai englanniksi.
Päivän biisin idea on sama kuin viikonkin, mutta kyseessä on vain yhden tietyn päivän tunteita ja tunnelmia kuvaava.
Biisipäivityksissä pyrin myös hieman erittelemään mikä tekee kappaleesta niin kuvaavan, onko sen taustalla jokin erityinen syy. Tästä tiedossa maistiainen huomenna.
Runopäivitykset sisältävät runon, joko itseni tai jonkun muun kirjoittaman. Runoihin saatan lisätä mukaan kuvan joka on mielestäni onnistunut vangitsemaan runon idean. Mikäli runo on jonkun runoilijan, liitän runon loppuun sekä runoilijan nimen että kokoelman (jos se johokin kuuluu).
Runopäivityksissä pyrin välttelemään erittelyä (jos koen sen tarpeelliseksi, teen sen), mutta jos ajatukseni runosta kiinnostavat, voi kyllä kommentilla niitä pyytää. Eli vapaasti kommentoimaan jos kiinnostaa, jos on omia mielipiteitä tai ajatuksia ja niin edelleen.
Afroismipäivityksiä saattaa tulla usein - tai sitten ei. Tiedän kuitenkin kokemuksesta niiden olevan todellisia päivän pelastajia, etenkin jos on huonolla tuulella tai surullinen. Afroismit ovat kuuluisten (tai sitten ei niin kuuluisten) ihmisten sanomia asioita, tavallaan sanontoja.

Miksi?
Tämän ensimmäisen postaukseni otsikko on Miksi juuri musiikkia ja runoja. Vastaus on mitä yksinkertaisin: rakastan kumpaakin, ja tavallaanhan ne kulkevatkin käsi kädessä. Osa kappaleiden sanoituksista on ollut alunperin runoja, ja tiedän myös laulettuja runoja.

Eli siis...
Runo- ja musablogi useilla eri ulottuvuuksilla, siitä aiheesta josta itse pidän eniten.