Anteeksipyyntöni

Haluaisin pyytää anteeksi.

     Anteeksi sitä, että olen

               kontrollifriikki

          itsepäinen

               perfektionisti

          hermorikko

               kyynelsilmä,

     kykenemätön pyytämään anteeksi.

     Anteeksi

               sinulta,

          sinua kenties kun loukkasin.

               Itseltäni,

          sillä haavojani minä myrkytin,

     kun itse itseäni ajatuksillani satutin.

     Vasta kun sinä minulle anteeksi annat

               saatan itselleni
     ehkä rauhan saada.

Pyydän, anna minulle anteeksi.

Tämä on anteeksipyyntöni.

Muisto

Katu,

sumu-sadepisaroiden

peitossa.

Aamun kalpeanoranssissa valossa,

unohduksen sumussa,

muistan

vain

sinut.

Rakkaudella

Ethän jätä

minua ikinä yksin?

Rakkaudella,

Minä

Lähellä kaukana

Elämä,

[niin lähellä, kaukana, kiinteenä haamuna]

on valmiina,
tuolla jossain,

[liian lähellä, niin kaukana, aina vaan kiinteenä haamuna]

meitä odottaa,
eläjäänsä,

[lähellä, jossain kaukana, ehk kiinteenä haamuna]

valmiina matkaa jatkamaan.

Rooma

Rooma, Italia.

Salaisuuksien maa.

Taivas hätkähdyttävän sininen.

Historia läsnä joka hetkessä,

suudelma salaisuutena auringon syleilyssä.

Kauniin kivuliasta

Kärsimys,

tehty meitä satuttamaan,

silti,

aina kauniin kivuliasta.

Parempi huominen

Unelmani särjettyjä,

maahan hajotettuja,

silti aina toivoa

on paremmasta huomisesta.