Ulkoa kaunis

ja

sisältä pimeä.

Mielenrauha,

vain ehjien tarinoita onnesta

saavuttamattomasta,

kun jo aamusta alkaen

sattuu niin helvetin paljon

ettei enää enempää jaksaisi.

Aurinko,

joka kultaa kaiken,

ja sinä,

joka hehkut hopeaa,

maalaa kasvoilleni hymyn

ja kyyneleet.

Ja kun

ikävä maistuu kitkerältä

ja valo tunnelin päässä

hohtaa jostain ei mistään,

sinä olet vierellä

vaikka jossain muualla.

Kello ja

ajatukset

ovat aivan liian paljon.

Haluaisin itkeä,

mutta kyyneleitä

ei enää ole

jäljellä.